Suunniteltu projekti on puoliksi toteutettu

Häitä järjestellessäni huomasin miettiväni, miten paljon suunnittelua ja mielen työtä itselle tärkeän tilaisuuden valmisteluun kuuluu. Toisaalta, sama pätee moneen muuhunkin asiaan, esimerkiksi kirjan kirjoittamiseen. Suunnittelu ja valmistautuminen on samaan aikaan ihanaa ja vähän jännittävää, koska samalla se tekee lopputuloksen todellisemmaksi.

marriage-636018_1280.jpg

Moni kirjan kirjoittamisesta haaveileva ajattelee, että kirjan pitäisi syntyä jotenkin itsekseen, ilman suunnittelua tai valmistautumista. Monilla kirja onkin hautunut mielessä jo pitkään, ennen kuin kirjoittamiseen ryhdytään. On kuitenkin turha vaatia itseltään mahdottomia: että kirja syntyisi jotenkin itsekseen, ilman toimintaa helpottavia tavoitteita ja suunnitelmaa.

Selkeä mielikuva ohjaa tekemistä

Tärkeintä on aluksi luoda mielikuva siitä, millaiset juhlat halutaan. Pienimuotoinen juhlistus vai koko päivän kinkerit? Tilataanko ruokaa cateringistä vai tehdäänkö itse? Millaista ruokaa halutaan tarjota? Kunnon hääpuku vai arkisempi juhlamekko? Millaista musiikkia kuullaan? Ovatko värit hempeää ruusunpunaista, punaista ja mustaa, tai ihan jotain muuta? Paljonko kutsutaan vieraita ja keitä he ovat?

Samoin tietokirjan kirjoittajan täytyy päättää, minkälaisen kirjan hän haluaa kirjoittaa. Onko se laaja, kaiken kattava teos vai johonkin kapeaan teemaan keskittyvä? Mikä on kirjan tyyli? Jutteletko lukijalle rennosti vai haluatko tuoda esille lukemaasi tärkeää tutkimustietoa vakavaan sävyyn? Onko lähteitä paljon vai vähän, tai halutaanko niitä ollenkaan?

Miten ja kenen avulla?

Juhlan järjestelyissä tarvitaan usein tukihenkilöitä. Kuinka monia kaasoja, best manejä tai vanhempia ja sisaruksia halutaan pyytää avuksi? Ostatko hääkirjan, selaatko blogeja tai nettifoorumeita tai palkkaatko oman hääsuunnittelija tukemaan henkilökohtaisesti askel askeleelta? Kuinka paljon omasta elämästä haluataan jakaa juhlavieraille? Millaista osallistumista vierailta odotetaan? Yhteislaulua tai karaokea, yhteisleikkejä, puheita vai vain terveiset vieraskirjaan?

Myös kirjaprojektissa tukihenkilöt ovat tärkeitä. Löydätkö vertaistukea vai pyydätkö ystäviä kannustamaan? Värväätkö henkilökohtaisen valmentajan kirjoittamistyön tueksi? Haluatko kirjoittaa enimmäkseen yksin, vai haetko tukea kursseilta tai muista verkostoista? Tuleeko kirjaan esimerkkejä, haastatteluja tai harjoituksia? Osallistetaanko lukijaa jotenkin vai saako hän nauttia lukukokemuksesta ja inspiroitua halutessaan?

Perinteet

Häät voivat nykypäivänä olla juhlaparin tyyliset. Haluatko noudattaa hääperinteitä vai rikkoa rajoja ihan kunnolla? Seuraavatko kirkkovihkiminen, ruokailu, puheet ja morsiamen ryöstö toisiaan, vai tapahtuuko juhlissa jotakin yllättävää? Onko hääkakkuna kermakakku, vai tilaatko omia arvojasi noudattelevan raakakakun? Haluatko hunnun ja perinteisen häänutturan, tekeekö kampaaja rock-henkisen bilekampauksen? Kustantaako morsiamen isä häät, vai maksaako hääpari ne itse?

Tietokirja kuulostaa juhlavalta, mutta todellisuudessa tähän lajiin kuuluu aika monenlaisia teoksia – nykyisin moni kirjoittaa hyvin omannäköisensä kirjan, ihan niin kuin häistäkin tehdään omannäköiset. Haluatko kirjaan kenties paljon kuvia? Onko teksti perinteistä tiedon jakoa, vai onko siinä aiheeseen eläytymistä helpottavia tarinoita? Haastatteletko asiantuntijoita, jotakuta kokemusasiantuntijaa vai jaatko itsellesi tai yrityksellesi kertyneitä kokemuksia?

Kustantaako kirjasi perinteinen kustantamo, vai teetkö omakustanteen? Apurahojen hakukin on internetin aikakaudella helpompaa kuin koskaan.

Konkreettinen suunnitelma auttaa

Kuten häätkään eivät järjesty itsekseen, ei kirjakaan synny ilman suunnittelua. Tavoite ja tarkat suunnitelmat selkiytyvät matkan varrella rinnakkain tekemisen kanssa, mutta alustava suunnitelma on olennainen. Usein ensiksi päätetään hääpäivä, ja siksi kirjoittajankin kannattaa asettaa tavoitepäivämäärä, jolloin käsikirjoitus on valmis. Kuten häätkin, myös kirja on tuona päivänä niin valmis kuin on, tosin kirjan aikataulua on helpompi muokata matkan varrella.

Matka tavoitteeseen on sekä hää- että kirjaprojektissa polveileva, ja harvoin on mahdollista saada esimerkiksi puoli vuotta kokonaan vapaata muusta työstä, joten tekeminen edistyy muun työn ja elämän lomassa. Parempia aikoja ei kuitenkaan kannata jäädä odottelemaan.

Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa, vaikkapa maailmankuulun bändin saaminen juhliin voi olla mahdotonta tai joku ystävä ei pääsekään kaasoksi, mutta usein asiat ovat järjestettävissä. Et ehkä saa kirjaasi haastattelua julkkikselta, mutta joku muu jakaa mieluusti kokemuksensa.

Henkinen valmius

Henkisesti sekä avioliitto, että kirjan kirjoittaminen ovat kohtalaisen vaativia. Häitä peruuntuu joka vuosi, kun jompikumpi toteaa, ettei olekaan valmis liittoon. Toisissa kulttuureissa järjestetyt liitot ovat tavallisia, ja kirjojakin syntyy tilauksesta. Päätöksen tekeminen ja siinä pysyminen vaatii henkistä kanttia, oli sitten kyseessä avioituminen tai kirjan kirjoittaminen, koska epäilyksiä voi aina syntyä. Joillakin tunne on niin vahva, ettei epäilyksille jää tilaa, ja silloin kannattaa tarttua tilaisuuteen.

Epäilysten kanssa toimeen tuleminen on tärkeä taito, ja niillekin voi antaa tilaa. Ainahan voi kuitenkin kirjoittaa uudenkin kirjan, ja jotkut ehtivät solmimaan avioliittojakin useampia – väittäisin kuitenkin, että suhde kirjaan on helpompi päättää kuin avioliitto.

P.S. Haluatko sinäkin kirjoittaa kirjan? Tervetuloa suunnittelemaan oma kirjaprojektisi Ideasta tietokirjaksi -valmennukseen 16.8. klo 9-16 Helsingissä! Facebook-tapahtuman löydät tästä, ja suoraan ilmoittautumaan pääset täältä.


Työ elää verkostoissa

man-wearing-earphones-sitting-in-plane-interior.jpg

Viime kuussa aamuinen työmatka kulki lentokentälle. Lähdin reissulle kesäiseen Hampuriin yhteistyökumppanin kutsumana. Istuin lennolla lentokentän kahvilassa tapaamani matkakumppanin kanssa ja juttelimme kuin vanhat tutut. Miten tämä oikein tapahtui? Mitä haluan tällä saavuttaa? Miksi seuraan nykyisin intuitiotani?

Verkostoitumisen myytti

Verkostoitumista pidetään yhtenä nykyhetken tärkeimmistä työelämätaidoista. Se voi tapahtua yksilöiden, organisaatioiden, tai vaikka maidenkin välillä. Se voidaan määritellä ”prosessiksi, jossa yhteistyöorganisaatioiden tieto, osaaminen ja arvot yhdistetään lisäarvoa synnyttäväksi toiminnaksi” tai vaikka ”metaforana, jonka mukaan ihmiset ovat toisiinsa kytkeytyviä, verkottuvia ja tässä mielessä sosiaalisia olioita”.

Käytännön vinkkejä verkostoitumiseen löytyy helposti googlaamalla. Vinkit vaihtelevat kehotuksista kantaa käyntikortteja mukana aina ”suun avaamiseen” ja uteliaisuuteen saakka. Vaivaakohan jotakuta muutakin näiden vinkkien ulkokohtaisuus ja niistä joskus läpi paistava tarkoitushakuisuus?

Verkosto syntyy siellä, missä elämä on

Päätin pohtia mitä verkostoituminen minulle tarkoittaa ja millaisia esimerkkejä mieleeni tulee viime kuukausilta. Yksinkertaisimmillaan se on ihmisten kohtaamista, sitä mitä tapahtuu kun tapaamme muita ihmisiä eri yhteyksissä: Työssä, koulutuksissa, tapahtumissa, Facebook-ryhmissä, LinkedInissä, harrastusten parissa, naapurustossa, messuilla tai vaikka bussipysäkillä. Sääntöjä siihen ei ole, tai ei ainakaan kannattaisi olla.

Jos oma reviiri tuntuu liian kapealta, sitä kannattaa laajentaa. Koulutukset ovat hyvä tapa tutustua samoista asioista kiinnostuneisiin ihmisiin – koulutukseen osallistuminen on merkki kiinnostuksesta aihetta kohtaan. Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia järjestää tilaisuuksia helposti, kun jostakin aiheesta kiinnostuneet voivat sopia yhteisestä tapaamisesta jonkin teeman ympärille.

Verkoston määrä ei välttämättä korvaa laatua. Ne ihmiset, joiden kanssa olet konkreettisesti tehnyt yhteistyötä ovat niitä, jotka todellisuudessa voivat suositella sinua. Helpoin tapa aloittaa on auttaa muita – tai pyytää apua. Kynnys on sitä matalampi, mitä vähemmän rahaa yhteistyössä liikkuu. Esimerkkeinä viime vuosilta tulee mieleeni ainakin mentorina toimiminen, koulutuksen harjoittelun tarjoaminen yritykselle edullisesti, lounastapaamisten ehdottaminen ja tilaisuuksiin puhujaksi lähteminen.

Mitä hyötyä verkostosta on työssä?

Erilaisissa ohjeissa kehotetaan verkostoitumaan, koska siitä on hyötyä työn löytämisessä ja työelämässä suoriutumisessa. Mihin tämä oikein perustuu? Olennaista on ymmärtää, että monen työn luonne on peruuttamattomasti muuttunut. Työmahdollisuudet eivät ole enää vain valmiita työpaikkoja ja työnkuvia, eikä yhteistyö pelkästään oman työpaikan kollegoiden kanssa aina johdakaan parhaaseen tulokseen valmiissakaan työpaikassa.

Ainakaan minun työni ei enää ole sellaista, kuin kymmenen vuotta sitten: menin töihin aamulla, tein työtehtäviäni työhuoneessa kahdeksan tuntia, kunnes oli aika lähteä kotiin. Työni ei enää olekaan sidottu tiettyyn aikaan tai paikkaan. Päätän itse missä, milloin ja kenen kanssa työtäni teen, ja myös sen, mikä on tarpeeksi.

Työni liittyy paljon verkostoihin. Tapaan usein ihmisiä, joiden kanssa minulla on samoja intressejä ja toisaalta myös liityn verkostoihin vain huomatakseni, että tapaan pian uusia ihmisiä, joiden kiinnostuksen kohteet koskettavat omiani. Kirjailijana ja valmentajana verkostoni eivät enää olekaan terveydenhuollossa tai mielenterveysalalla, vaan siihen kuuluvat kaikki itsensä johtamiseen tai kirjailijuuteen liittyvät verkostot.

Suuri osa työstäni on jotakin sellaista, mikä ei tuota välitöntä tulosta tai suoritetta. Vaatii rohkeutta ja luottamusta omaan intuitioon seurata sellaisia polkuja, joiden loppupäästä ei ole mitään tietoa. Työmahdollisuuden syntyminen on prosessi, joka ei välttämättä edes tunnu työltä. 

Työ on kiinnostumista, kuuntelemista, keskustelua, kirjoittamista ja keräytymistä – termi jonka keksin sille, miten eri kiinnostuksen kohteet ja osaamiset jonakin ajan hetkenä yhdistyvät ja ihminen pääsee toteuttamaan monia taitojaan ja kiinnostuksiaan samanaikaisesti, ehkä jotakin kokonaan uutta synnyttäen.

Verkostoissa tapahtuu oppimista. Kaikkea tietoa ei voi lukea kirjoista tai internetistä. Jos keskityt vain verkostoihin, jotka voivat tarjota sinulle työtä tai apua työhösi, se jää voi jäädä kapeaksi. Joskus kohtaamisesta on se hyöty, että osaat auttaa jotakuta muuta paremmin.

Verkoston voima on siinä, mitä kaikkea yhteistyössä voi syntyä. Elämme joskus illuusiossa, että toteutamme asioita itsenäisesti, mutta tämä harvoin pitää paikkaansa todellisuudessa. Asioiden toteutus etenee jouhevimmin, kun voimme oppia myös muilta ja tehdä yhteistyötä heidän kanssaan. Verkostoissa annetaan ja saadaan apua, mutta myös synnytetään jotakin, mitä ei olisi ilman verkostoa.

Erään kohtaamisen tarina

Kun kirjoitin kirjaani tuli tärkeäksi verkostokseni Atena-kustannus. Osallistuessani heidän tukemanaan kirjamessuille, löysin sattumalta kiinnostavan workshopin Books On Demandin messupisteellä. Kirjoittajien valmennuksia toteuttaneena päätin käydä sivistämässä itseäni omakustannusyrityksen palveluista, jotta osaisin paremmin ohjata opiskelijoitani eri palveluihin.

Kuunnellessani edustajan puhetta, totesin, että mehän olemme samalla asialla: Haluamme rohkaista ihmisiä kirjoittamaan, ja myös julkaisemaan tekstejään muiden luettavaksi. Ehdotin yhteistyötä ja vaihdoimme yhteystietoja.

Sovimme sähköpostitse, että edustaja tulisi kertomaan omakustantamisesta tietokirjoittamisen valmennukseeni. Se toivottavasti rohkaisisi kirjoittajia entisestään kirjoittamaan, kun julkaisu ei ole edes kustannussopimuksesta kiinni.

Ajankohta lyötiin lukkoon ja kirjoitin BoD:lle vierailijablogin. Kerroimme molemmat verkostoissamme tulevasta valmennuksesta. Yhteistyö-workshop sujui hyvin ja palaute oli kiittävää. Workshopin jälkeen sain kutsun tulla Hampuriin tutustumaan BoD:n kirjapainoon ja suunnittelemaan tulevia yhteistyökuvioita muiden yhteistyötahojen kanssa.

Sovittiin puheenvuorosta BoD:n omakustajapäivässä, keskusteltiin kirjoittamisesta ja kirjamessuista, sekä pohdittiin yleisemmin, miten ihmisten kirjoittamista voidaan edistää. Samalla tein matkaa kokeneen markkinointitaitoisen henkilön kanssa, jolta opin paljon somesta ja viestinnästä opiskelematta sen kummemmin mitään. Parasta oli, että pääsin keksimään keinoja yhden elämäntehtäväni toteuttamiseen: Innostamaan ja tukemaan ihmisiä itsensä toteuttamisessa.

Vinkkejä verkostoitujalle

Vinkki #1: Pidä mieli avoimena. Maailma on täynnä mahdollisuuksia löytää kiinnostavia kontakteja. Monet verkostot avaavat ajan myötä arvaamattomia tilaisuuksia yhteistyöhön ja mielekkäisiin kohtaamisiin. Uudet ajatukset syntyvät usein vuorovaikutuksessa samanmielisten ja tietysti myös  erimielisten kanssa. 

Vinkki #2: Aktiivisuus kannattaa. Jos jokin kiinnostaa, ainahan voi kysyä. Ihmisellä on luontainen tarve auttaa muita, sitä on jopa väitetty yhdeksi ihmisen perustarpeeksi. Et siis ole vain rasite, jos kysyt neuvoa tai apua – saatat tarjota jollekin odottamattoman ilon kokemuksen. Auta myös muita kun siihen tarjoutuu sopiva tilaisuus. Älä turhaan nolostele tekemisiäsi tai aikaansaannoksiasi. Mikäli jotakuta saattaa kiinnostaa tai vaikka inspiroida se mitä teet, käytä tilaisuutesi kertoa siitä. Näin muut saavat tietää mitä teet ja madallat muiden kynnystä ottaa sinuun yhteyttä, kun he kaipaavat sinulle kertynyttä osaamista.

Vinkki #3: Osallistu tilaisuuksiin. Näinä virtuaalisen verkostoitumisen aikoina kontaktit voivat jäädä pintapuolisiksi. Kun osallistut koulutuksiin, valmennuksiin tai vaikka verkostoitumistapaamisiin, pääset helposti puhe-etäisyydelle samasta aihepiiristä kiinnostuneiden kanssa. On helpompi ottaa yhteyttä sellaiseen henkilöön, jonka on joskus tavannut, eikö vain? Mikäli kaipaat itsellesi uutta verkostoa, tee vaikka suunnitelma siitä, kuinka usein käyt erilaisissa tilaisuuksissa ja etsi sitten sinulle sopivia tapahtumia.

Tämän kevään tavoitteeni on tuoda aikaansaamisen taikaa kaikille, jotka sitä kaipaavat.

P.S. Mikäli sinuakin kiinnostaa kirjoittaminen, ilmoittaudu Ideasta tietokirjaksi –valmennukseen, jossa kirjaideasta työstetään kirjoittamissuunnitelma. Löydät lisää tietoa Facebook-tapahtumasta. Valmennus täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, sitovat ilmoittautumiset tästä linkistä

P.P.S. Voit tilata ilmaisen Aikaansaamisen taika –blogisarjan tästä

Saat sähköpostiisi noin kerran viikossa johonkin aikaansaamisen teemaan keskittyvän blogin, jossa on aina mukana helposti toteutettavia vinkkejä siitä, miten voit parantaa arkeasi heti.

P.P.P.S. Blogin tilaajien tietosuojaseloste on päivitetty, löydät sen tästä linkistä.


Kun kirjasta tuli totta

working-2618559_1920.jpg

Eräänä elokuun iltana se kolahti: sain idean, joka ei jättänyt rauhaan. Alkuyö meni niin, että aina kun laskin pään tyynylle, tuli uusi ajatus, jonka nousin kirjoittamaan ylös puhelimen muistioon. Ajatuksia vaan pulpahteli mieleen, eikä nukkumisesta tahtonut tulla mitään.

 

Olin kirjoittanut blogia jo muutaman kuukauden. Kirjoitin itselleni kiinnostavista teemoista, ja aiheet tuntuivat olevan toisistaan erillisiä. Aloitin hiljaisesti, kirjoitellen ensin piilossa olevalle nettisivulle, jakaen tekstiä aluksi vain muutamalle parhaalle ystävälle. Viidennen blogitekstin jaoin Facebookin kautta kavereiden luettavaksi. Siitä poiki yksi yhteydenotto aikakauslehdeltä, joka kaipasi psykologin näkemystä juttuun. Minusta alkoi tuntua, että kirjoitan ajankohtaisesti kiinnostavista teemoista!

Tukea kirjoittamiseen

Syyskuussa olin ystäväni kanssa pidemmällä matkalla, ja päätin kirjoittaa ideastani reissulla. Tässä suunnitelmassa auttoi se, että ystävälläni oli myös mukanaan omat kirjoittamisen opintojen tehtävät, joita hän myös työsti reissun aikana. En tiennyt oliko kirjoittamisessa mitään järkeä, mutta se tunti ihanalta. Luonnostelu oli varsin luovaa, ja kirjoitin innolla lisää niistä ideoista, joita olin elokuisena yönä kirjannut ylös. Tuntui mahtavalta työstää ajatuksia vähän pidemmälle.

Olin kertonut yhdelle ystävälleni kirjaideasta, ja hän ehdotti, että hakisin apurahaa kirjaan Suomen Tietokirjailijoilta, joiden hakuaika oli tulossa pian. Ensimmäinen ajatukseni oli, että eihän tämä nyt ole mikään oikea tietokirja! Uteliaisuudesta kuitenkin kävin katsomassa millaiset kirjat olivat saaneet rahoitusta, ja millaisia summia niille oli myönnetty. Yllätyksekseni huomasin, että useampi valmentaja oli saanut tukea kirjalleen. Vaikka summat olivat pieniä, päätin laittaa hakemuksen sen perusteella, mitä olin siihen mennessä saanut aikaiseksi. Työnimeksi laitoin yhden blogikirjoitukseni nimen, ”Aikaansaamisen taika”.

Olin valmentajan koulutuksessa, mutta samaan aikaan oli menossa monta muutakin projektia. Kirjaa en matkan jälkeen ehtinyt edes ajattelemaan. Mieleeni on kuitenkin jäänyt yksi harjoitus Valmentamossa, jossa listasin erilaisia tehtäviä, ja podin haasteita tehtävien valikoinnissa. Harjoituksen aikana tuli kysymys, mitä oikeastaan itse haluaisin tehdä. Huomasin vastaavani: ”Oikeastaan haluaisin kirjoittaa sitä mun omaa kirjaa.”

Kirjaprojekti jäi siis alun jälkeen muiden kiireiden varjoon, kunnes joulukuussa kolahti. Opiskelukaveri laittoi viestiä, että oletkohan sinä tämä, ja kuvan myönnetyistä apurahoista. Minähän se olin! Otin selvää sivustolta, mitä apurahan saaminen tarkoittaa. Kävi ilmi, että Suomen tietokirjailijat ry odottaa selvitystä apurahasta vuoden kuluttua. No niin, ilmeisesti kirjoitan nyt siis tämän kirjan. Apuraha olikin jo maksettu tililleni. Se, että nyt joku muukin uskoi kirjaani, auttoi minuakin eteenpäin.

Aikaansaamisen taika

Kirjani aihe oli jo pitkään kiinnostanut minua, sekä henkilökohtaisesti, että ammatillisesti. En itse ollut aiemmin mikään tekijätyyppi, vaan pikemminkin haaveilija, joka ajatteli paljon ja teki vähän. Pikkuhiljaa olin kuitenkin kehittänyt taitojani aikaansaamisessa, ja uusien oivalluksien kautta oppinut työskentelemään niin, että tulostakin syntyy. Valmentajan koulutus konkretisoi monia teemoja ja menetelmiä, joita olin pohtinut jo vuosikaudet myös psykoterapia-asiakkaideni kohdalla.

Innostuin ajatuksesta, että voisin auttaa muitakin löytämään aikaansaamisen ilon. Lopulta tunnemme suurta mielihyvää ja iloa aikaansaamisesta, eikä sen tarvitse olla tylsää suorittamista, josta työelämässä paljon puhutaan. Tärkeää on omien intohimojen toteuttaminen, joka taas vapaa-ajalla tuntuu helposti jäävän erilaisten arjen velvoitteiden jalkoihin. Omien tärkeiden asioiden toteuttaminen on monilla viimeisenä listalla.

Mielen ottaminen mukaan tekemiseen auttaa, eikä tunteiden tarvitse olla vain jotain, mistä pitää päästä yli. Omien ajatusten ja tunteiden johtaminen on taitolaji, jossa me kaikki voimme kehittyä. Kun tekeminen on mielekästä ja mahdollisimman miellyttävää, se motivoi jo itsessään. Minulle positiivisen psykologian suuria oivalluksia ovat olleet myös tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus, jotka nykyisin kuuluvat osana kaikkeen toimintaani. Jos jokin ei etene, on selkeä tavoite todennäköisesti jäänyt asettamatta.

Kirjoittamisprojekti eteni jaksoissa, joita alussa säätelivät vain omat suunnitelmani, ja lopussa kustantajan asettamat takarajat. Kirjan ääreen palaaminen tauon jälkeen oli aina haastavaa. Aloittamisen vaikeuden selättäminen onnistui, kun ajattelin innostavaa lopputulosta. Välillä epävarmuus iski, ja mietin, onko koko projektissa mitään järkeä. Valitsin kuitenkin ratkaisukeskeisen ajattelutavan, ja mietin, mikä auttaisi minua jatkamaan. Mahdollisimman mukavat työskentelyolosuhteet, ajan antaminen itselle ja henkinen tuki läheisiltä olivat tärkeitä epäuskon hetkillä.

Jos kiinnostuit, voit nyt ennakkotilata kirjan Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi 15% myyntihintaa edullisemmin, ja saat sen heti sen ilmestyttyä kotiisi ilman postituskuluja. Tarjouksen löydät tästä linkistä

Kirjoittamisretriitit - vahva suositus

Valmentajana päätin valmentaa itseäni kirjoittamisessa. Kysyin itseltäni, mikä auttaisi ja motivoisi minua kirjoittamaan, kun samaan aikaan oli muutenkin paljon tekemistä. Miten mieluiten hyödyntäisin saamaani apurahaa kirjoittamiseen? Huomasin ajattelevani, että tarvitsisin tilaa projektille arjen kiireistä. Aloin suunnittelemaan matkaa, jonne sain onneksi houkuteltua kirjoittavan ystäväni mukaan. 

Lähdimme ystäväni kanssa kahdeksi viikoksi Etelä-Espanjaan pitämään omatoimista kirjoittamisretriittiä. Tein selkeät tavoitteet matkalle, jossa siis turistinähtävyyksien kiertäminen jäisi vähemmälle, ja kirjoittamispäiviä oli matkan aikana kymmenen. Minua ei harmittanut yhtään, vaikka vapaa-aikaa oli selvästi vähemmän kuin matkoilla yleensä, koska samalla pääsin nauttimaan Espanjan auringosta keskellä talvea.

Tein toisenkin kirjoittamisretriitin seuraavana syksynä Tallinnaan. Varasimme ystävän kanssa Airbnb-asunnon ja lähdimme laivalla meren yli reissuun. Retriitin ohjelma laadittiin laivamatkalla, ja ensimmäisenä aamuna valmentauduttiin henkisesti seuraavien neljän päivän tavoitteisiin. Ne toteutuivat taas helposti, ja kirjakäsikirjoitus eteni ison harppauksen. Muuhun ohjelmaan kuului edullista syömistä ja hierontaa, sekä kaupungilla kävelyä. Taas käsikirjoitus eteni isoja harppauksia.

Kustantaja vai omakustannus?

Espanjan retriitillä tein suunnitelmia jatkosta. Päätin tarkan päivämäärän, jolloin lähettäisin käsikirjoituksen kustantajille. Kun tuo päivä tuli, olin kuumeessa koko viikonlopun, ja kirjoittelin saatekirjeitä ja synopsista aika huterassa olotilassa. Miesystäväni kysyi sunnuntai-iltana, että onko tuo pakko tehdä juuri nyt? Sanoin, että on. Sinnikkäästi toteutin suunnitelmani, jännityksestä huolimatta.

Varauduin odottelemaan pitkään, mutta jo parin viikon sisällä vastauksia alkoi tipahdella sähköpostiin. Osalla kustantajista oli jo vastaavaa teemaa käsittelevä kirja sille vuodelle, osa taas oli kiinnostuneita minun kirjastani! Kävin neuvotteluita, ja pääsin valitsemaan minulle parhaan kustantajan. Olin päättänyt jo etukäteen, että jos kustantajaa ei löydy, voin myös toteuttaa kirjaprojektin omakustanteena.

Valmennuksella tavoitteeseen

Kesäkuussa pidin jo ensimmäisen valmennuksen muille tietokirjan kirjoittajille. Se onnistui yli kaikkien odotusten, ja kurssin yksi opiskelija julkaiseekin oman kirjansa jo samaan aikaan keväällä minun kanssani. Minulle itsellenikin kirjan kirjoittaminen oli innostavin projekti koko vuonna. Lopulta on todella helppoa tehdä sitä, mikä eniten innostaa. Henkinen valmistautuminen helpottaa tavoitteiden asettamista ja suunnitelmien tekemistä. Vaikeinta on antaa itselleen lupa kirjoittamiseen ja ymmärtää konkreettisesti, että minä päätän mitä teen, ja mitä haluan saada aikaan.

Haluatko sinäkin kirjoittaa kirjan? Tule mukaan perjantaina 9.3. klo 9-16 Helsingissä toteutuvaan Ideasta tietokirjaksi –valmennukseen, jossa erilaisten valmennus- ja mielikuvaharjoitteiden avulla työstetään ideasta kirjoittamissuunnitelma. Iltapäivällä käsitellään käytännön asioita, ja kerron omat vinkkini, millä tavalla kirjoittamistyötä toteutin. Paljastan myös, mitä nyt tekisin toisin. Jos kirjoitat ensimmäistä kirjaasi, niin ehdit vielä mukaan Suomen tietokirjailijoiden esikoiskirjailijoiden apurahahakuun. Lsätietoja löydät Facebook tapahtumasta täältä.

Pikavinkit kirjoittajalle

Vinkki #1: Aseta tavoite ja tee suunnitelma. Lopullinen tavoite kannattaa asettaa, vaikka kirjan valmistumisen ajankohtaa voikin vain arvailla. Erityisesti välitavoitteet on asetettava tarkasti, mieluiten päivämäärän tarkkuudella. Milloin alustava käsikirjoitus on valmis? Milloin tämä luku on valmis? Mihin mennessä harjoitukset ovat valmiita?

Vinkki #2: Älä tuhlaa luovaa energiaa selittämällä ideaasi joka paikassa – vaan kirjoita. Sain tämän vinkin valmennuskoulutuksessani, ja on minulle sosiaalisena ihmisenä ollut kallisarvoinen neuvo. Juttelen mielelläni innostuksen aiheistani, mutta luovan työn kannalta keskustelut kannattaa säästää siihen ajankohtaan, kun sinulla jo on jonkinlainen hahmotelma siitä, mitä aiot kirjoittaa.

Vinkki #3: Anna itsellesi lupa kirjoittaa. Jos olisin ikinä miettinyt, onko minulla aikaa kirjoittaa, ei tätä kirjaa koskaan olisi kirjoitettu. Kukaan muu ei voi päättää, mitä sinä ajallasi teet, se on sinun oma valintasi. Suunnitelmissa kannattaa tietysti huomioida realiteetit, mutta ajan järjestämisen mahdollisuudet ovat sinun käsissäsi. 

Mikäli jäit kaipaamaan tarkempia perusteluja tai lähdekirjallisuutta yllä mainituille vinkeille, ei huolta. Niitä on tulossa, ja löydät kaiken koottuna yksiin kansiin kirjassani Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi joka ilmestyy tänä keväänä. Jos haluat varmistaa, että saat kirjan heti ensimmäisten joukossa, ja haluat sen vieläpä 15% myyntihintaa edullisemmin, toimitettuna postitse kotiisi, niin voit ennakkotilata kirjan tästä linkistä

Tämän kevään tavoitteeni on tuoda aikaansaamisen taikaa kaikille, jotka sitä kaipaavat.

P.S. Voit tilata ilmaisen Aikaansaamisen taika –blogisarjan tästä

Saat sähköpostiisi kerran viikossa johonkin aikaan saamisen teemaan keskittyvän blogin, jossa on aina mukana helposti toteutettavia vinkkejä siitä, miten voit parantaa arkeasi heti.

Ennakkotarjouksen kirjasta Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi, löydät täältä