Suunniteltu projekti on puoliksi toteutettu

Häitä järjestellessäni huomasin miettiväni, miten paljon suunnittelua ja mielen työtä itselle tärkeän tilaisuuden valmisteluun kuuluu. Toisaalta, sama pätee moneen muuhunkin asiaan, esimerkiksi kirjan kirjoittamiseen. Suunnittelu ja valmistautuminen on samaan aikaan ihanaa ja vähän jännittävää, koska samalla se tekee lopputuloksen todellisemmaksi.

marriage-636018_1280.jpg

Moni kirjan kirjoittamisesta haaveileva ajattelee, että kirjan pitäisi syntyä jotenkin itsekseen, ilman suunnittelua tai valmistautumista. Monilla kirja onkin hautunut mielessä jo pitkään, ennen kuin kirjoittamiseen ryhdytään. On kuitenkin turha vaatia itseltään mahdottomia: että kirja syntyisi jotenkin itsekseen, ilman toimintaa helpottavia tavoitteita ja suunnitelmaa.

Selkeä mielikuva ohjaa tekemistä

Tärkeintä on aluksi luoda mielikuva siitä, millaiset juhlat halutaan. Pienimuotoinen juhlistus vai koko päivän kinkerit? Tilataanko ruokaa cateringistä vai tehdäänkö itse? Millaista ruokaa halutaan tarjota? Kunnon hääpuku vai arkisempi juhlamekko? Millaista musiikkia kuullaan? Ovatko värit hempeää ruusunpunaista, punaista ja mustaa, tai ihan jotain muuta? Paljonko kutsutaan vieraita ja keitä he ovat?

Samoin tietokirjan kirjoittajan täytyy päättää, minkälaisen kirjan hän haluaa kirjoittaa. Onko se laaja, kaiken kattava teos vai johonkin kapeaan teemaan keskittyvä? Mikä on kirjan tyyli? Jutteletko lukijalle rennosti vai haluatko tuoda esille lukemaasi tärkeää tutkimustietoa vakavaan sävyyn? Onko lähteitä paljon vai vähän, tai halutaanko niitä ollenkaan?

Miten ja kenen avulla?

Juhlan järjestelyissä tarvitaan usein tukihenkilöitä. Kuinka monia kaasoja, best manejä tai vanhempia ja sisaruksia halutaan pyytää avuksi? Ostatko hääkirjan, selaatko blogeja tai nettifoorumeita tai palkkaatko oman hääsuunnittelija tukemaan henkilökohtaisesti askel askeleelta? Kuinka paljon omasta elämästä haluataan jakaa juhlavieraille? Millaista osallistumista vierailta odotetaan? Yhteislaulua tai karaokea, yhteisleikkejä, puheita vai vain terveiset vieraskirjaan?

Myös kirjaprojektissa tukihenkilöt ovat tärkeitä. Löydätkö vertaistukea vai pyydätkö ystäviä kannustamaan? Värväätkö henkilökohtaisen valmentajan kirjoittamistyön tueksi? Haluatko kirjoittaa enimmäkseen yksin, vai haetko tukea kursseilta tai muista verkostoista? Tuleeko kirjaan esimerkkejä, haastatteluja tai harjoituksia? Osallistetaanko lukijaa jotenkin vai saako hän nauttia lukukokemuksesta ja inspiroitua halutessaan?

Perinteet

Häät voivat nykypäivänä olla juhlaparin tyyliset. Haluatko noudattaa hääperinteitä vai rikkoa rajoja ihan kunnolla? Seuraavatko kirkkovihkiminen, ruokailu, puheet ja morsiamen ryöstö toisiaan, vai tapahtuuko juhlissa jotakin yllättävää? Onko hääkakkuna kermakakku, vai tilaatko omia arvojasi noudattelevan raakakakun? Haluatko hunnun ja perinteisen häänutturan, tekeekö kampaaja rock-henkisen bilekampauksen? Kustantaako morsiamen isä häät, vai maksaako hääpari ne itse?

Tietokirja kuulostaa juhlavalta, mutta todellisuudessa tähän lajiin kuuluu aika monenlaisia teoksia – nykyisin moni kirjoittaa hyvin omannäköisensä kirjan, ihan niin kuin häistäkin tehdään omannäköiset. Haluatko kirjaan kenties paljon kuvia? Onko teksti perinteistä tiedon jakoa, vai onko siinä aiheeseen eläytymistä helpottavia tarinoita? Haastatteletko asiantuntijoita, jotakuta kokemusasiantuntijaa vai jaatko itsellesi tai yrityksellesi kertyneitä kokemuksia?

Kustantaako kirjasi perinteinen kustantamo, vai teetkö omakustanteen? Apurahojen hakukin on internetin aikakaudella helpompaa kuin koskaan.

Konkreettinen suunnitelma auttaa

Kuten häätkään eivät järjesty itsekseen, ei kirjakaan synny ilman suunnittelua. Tavoite ja tarkat suunnitelmat selkiytyvät matkan varrella rinnakkain tekemisen kanssa, mutta alustava suunnitelma on olennainen. Usein ensiksi päätetään hääpäivä, ja siksi kirjoittajankin kannattaa asettaa tavoitepäivämäärä, jolloin käsikirjoitus on valmis. Kuten häätkin, myös kirja on tuona päivänä niin valmis kuin on, tosin kirjan aikataulua on helpompi muokata matkan varrella.

Matka tavoitteeseen on sekä hää- että kirjaprojektissa polveileva, ja harvoin on mahdollista saada esimerkiksi puoli vuotta kokonaan vapaata muusta työstä, joten tekeminen edistyy muun työn ja elämän lomassa. Parempia aikoja ei kuitenkaan kannata jäädä odottelemaan.

Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa, vaikkapa maailmankuulun bändin saaminen juhliin voi olla mahdotonta tai joku ystävä ei pääsekään kaasoksi, mutta usein asiat ovat järjestettävissä. Et ehkä saa kirjaasi haastattelua julkkikselta, mutta joku muu jakaa mieluusti kokemuksensa.

Henkinen valmius

Henkisesti sekä avioliitto, että kirjan kirjoittaminen ovat kohtalaisen vaativia. Häitä peruuntuu joka vuosi, kun jompikumpi toteaa, ettei olekaan valmis liittoon. Toisissa kulttuureissa järjestetyt liitot ovat tavallisia, ja kirjojakin syntyy tilauksesta. Päätöksen tekeminen ja siinä pysyminen vaatii henkistä kanttia, oli sitten kyseessä avioituminen tai kirjan kirjoittaminen, koska epäilyksiä voi aina syntyä. Joillakin tunne on niin vahva, ettei epäilyksille jää tilaa, ja silloin kannattaa tarttua tilaisuuteen.

Epäilysten kanssa toimeen tuleminen on tärkeä taito, ja niillekin voi antaa tilaa. Ainahan voi kuitenkin kirjoittaa uudenkin kirjan, ja jotkut ehtivät solmimaan avioliittojakin useampia – väittäisin kuitenkin, että suhde kirjaan on helpompi päättää kuin avioliitto.

P.S. Haluatko sinäkin kirjoittaa kirjan? Tervetuloa suunnittelemaan oma kirjaprojektisi Ideasta tietokirjaksi -valmennukseen 16.8. klo 9-16 Helsingissä! Facebook-tapahtuman löydät tästä, ja suoraan ilmoittautumaan pääset täältä.