Tunne ansasi

Kun aikanaan aloin kiinnostua aikaansaamisesta, mietin miksi välillä jokin homma vain sujuu helposti ja vaivattomasti ja toisinaan taas pelkkä alkuun pääseminen tuntuu mahdottomalta. Tunteet vaikuttavat meihin monin tavoin ja usein sanotaan, että ”kuuntele tunteitasi”, mutta asia on kuitenkin vähän monimutkaisempi.

girl-1848477_1920.jpg

Pitäisi soittaa puhelu verotoimistoon. Aina kun ajattelenkin asiaa, pieni ahdistuksen tunne alkaa kasvaa rintakehässä. Jos huomaan tutkailla ajatuksiani, tiedostan, että odotan tylyä vastaanottoa virkailijalta. Mielessä käy myös niitä kysymyksiä, joita täytyy selvitellä ja mahdollisia negatiivisia seurauksia. Pitäisikö minun siis jättää soittamatta, koska tunteeni kehottaa minua tekemään niin?

Jännitys helpottaa altistumalla

Esiintymisjännitys on yleinen piirre ihmisillä. Moni jännittää yleisön edessä puhumista, mutta myös tavallisempia tilanteita, joissa pitää esittää jokin asia joukolle muita ihmisiä. Pelkäämme mokaamista tai sitä, että meitä kritisoidaan. Sitten vältämme näitä tilanteita, ja tunneansa on valmis – ethän voi kehittyä esiintymisessä, jos et sitä koskaan tee.

Esiintymisjännitykseen auttaa jännittäville tilanteille altistuminen. Kun säännöllisesti menee niihin vähän jännittäviin tilanteisiin, ne alkavat pikkuhiljaa sujua rutiinilla. Myös lavaesiintymiseen tottuu, kun järjestää itsensä esiintymistilanteisiin mahdollisimman usein. On hyvä muistaa, että myös ammattiesiintyjät jännittävät. Jännitys on hyvä tunne siinä mielessä, että se saa meidät valmistautumaan ja skarppaamaan tärkeissä tilanteissa.

Välttely ei tunteiden kohdalla auta

Myös muiden tunteiden kohdalla pätee sama: Tunnetta välttämällä et opi luontevaa suhdetta hankalan tai negatiivisen tunteen kokemiseen. Usein kuitenkin tulemme toimineeksi niin, että tunteen välttäminen toimii ohjenuoranamme. Joskus jopa yritämme välttää sitä, että jollekulle toiselle ei vaan tulisi jotakin negatiivista tunnetta. Muiden huomiointi on tietysti hyvää käytöstä ja kaunis tapa toimia, mutta siinäkään ei kannata mennä liian pitkälle.

Esimerkiksi usein kuulee sanottavan, ettei jotakin voi tehdä, koska siitä tulisi huono omatunto. Jumppaan ei voi mennä illalla, koska siitä tulee huono omatunto, kun ei ole koko iltaa lasten kanssa kotona. Tekisi mieli mennä metsään kävelylle, mutta se ei käy, koska pitäisi oikeasti mennä kuntosalille. Tulee huono omatunto jos vaan viettää aikaa oleilemalla luonnossa ja tehokas treeni jää tekemättä – toisaalta treeni saattaa jäädä tekemättä muutenkin.

Tunteiden välttelystä saattaa aiheutua seurauksia. Jos uhraudut ja jäät kotiin vaikka olisit halunnut muuta, saatat kiukutella perheelle. Vaikka itse teit päätöksen, voit syvällä mielessäsi syyttää heitä siitä, että jumppa jäi väliin. Näin jaat negatiivista tunnekuormaa ympäristöösi, vaikka se ei sinne edes kuulu.

Positiiviset tunteetkin voivat haastaa itsensä johtajaa

Jos kerran negatiivisten tunteiden välttely ei ole hyvä ohjenuora toiminnalle, kannattaako siis toimia positiivisten tunteiden mukaan? Jos olet helposti innostuvaa tyyppiä, olet ehkä huomannut, että kaikenlaiseen kiinnostavaan on kiva lähteä mukaan. Moni innostuja kuitenkin uupuu, kun tulee ottaneeksi itselleen liikaa tekemistä, eikä malta lopettaa ajoissa.

Myöskään mielihyvän tuntemukset eivät ole paras tienviitta. On helppoa jäädä koukkuun erityisesti nopean mielihyvän lähteisiin, kuten rasvaisiin ja sokeripitoisiin herkkuihin, alkoholijuomiin, tai vaikka rahapeleihin ja shoppailuun, jopa päihteisiin. Koska mielihyvä kestää vain lyhyen ajan, täytyy mielihyvän lähteelle palata koko ajan uudelleen ja kierre on valmis.

Harkinta ja valinta

Toimintamme ei koskaan seuraa suoraan tunteesta. Meillä on aina mahdollisuus harkita ja sen perusteella valita, miten päätämme toimia. Se kuitenkin edellyttää sitä, että huomaa ja tunnistaa tunteensa, ja niiden vaikutuksen. Harjoittelu tuottaa nopeasti tulosta ja opit tunnistamaan ainakin yleisimmät tunneansasi – ne nimittäin toistuvat samantyyppisinä.

Voit tilata runsaasti harjoituksia sisältävän Aikaansaamisen taika työkirjan nyt ennakkotilaushintaan 17,60€, ilman postikuluja tästä. - tarjous voimassa 19.5. saakka!!!

P.S. Pääset myös harjoittelemaan tunnetaitoja kehoa kuuntelemalla workshoppiin, joka toteutuu Helsingissä 17.-18.8., tapahtuman tiedot löydät tästä ja ilmoittautuminen tästä linkistä

P.P.S. Onko sinun tavoitteesi kirjoittaa kirja? Tervetuloa jo kuudetta kertaa toteutuvalle Ideasta tietokirjaksi-kurssille Helsingissä 16.8.2019 klo 9-16. Facebook-tapahtuman löydät tästä ja suoraan ilmoittautumaan pääset täältä

Voit tilata ilmaisen Aikaansaamisen taika –blogin tästä

Saat sähköpostiisi noin kerran kuukaudessa johonkin itsensä johtamisen teemaan keskittyvän blogin, jossa on aina mukana helposti toteutettavia vinkkejä siitä, miten voit parantaa arkeasi heti.

Irti riittämättömyyden tunteesta

Muiden miellyttäminen on elämäntapana raskas. Sinun tehtäväsi on huolehtia, että teet säännöllisesti asioita sinulle tärkeiden asioiden vuoksi. Tyytyväisyys itseen ei tule ulkopuolelta, vaan avaimet siihen löytyvät mielestäsi.

riitämättömyyden tunne

Taas on perjantai, ja tehtävälistallani on edelleen tehtäviä, joiden luulin tulevan tehdyiksi tällä viikolla. Riittämättömyyden tunne hiipii luokseni, ihan kun hartiatkin painuisivat lysyyn. Tunne ei erityisesti paranna työvirettäni. Onko siis vaan niin, että tein viikon aikana liian vähän? Olisinko tyytyväisempi, jos olisin tehnyt enemmän tai muita asioita? Vai onko mielessä kenties jokin ominaisuus, jonka takia koen tätä tunnetta helposti, vaikka tekisin mitä? Tärkeimmät teot riittämättömyyden tunteen helpottamiseksi tapahtuvat mielessä.

Mistä syntyy riittämättömyys?

Riittämättömyyden tunne vaivaa nykypäivän länsimaalaista ihmistä sekä työssä, että vapaa-ajalla. Elämämme on monimutkaistunut kun vaihtoehdot ovat lisääntyneet. Aina voi harmitella sitä, ettei jokin asia sujunut niin tai näin, tai miksi tuokin asia jäi hoitamatta.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan riittämättömyyden tunne syntyy siitä, kun odotuksemme eivät toteudu. Kaiken kukkuraksi keksimme uusia odotuksia koko ajan ja ympäröivä kulttuurimme mainosteollisuuden ja sosiaalisen median avustuksella heittää lisää vettä myllyyn. Työpaikkamme ja lähipiirimme luo myös odotuksia meitä kohtaan ja tartumme niihin helposti sen enempää miettimättä. Pysähtyminen ja mielen taitojen harjoittaminen tarjoavat keinot riittämättömyyden tunteen selättämiseksi.

Negatiivisen vinouman voittaminen

Mielemme kiinnittyy helposti erilaisiin huoliin, pelkoihin ja kriittisiin ajatuksiin. Tätä kutsutaan mielen negatiiviseksi vinoumaksi. Aiemmin ihmiskunnan historiassa ihmisen henki oli vaakalaudalla, jos jokin uhka jätettiin huomiotta. Siksi mieli on vahvasti ohjelmoitu huomaamaan viat ja virheet.

Negatiivinen vinouma kiinnittää huomiomme tekemättä jääneisiin hommiin ja siihen mikä meni pieleen. Vinouman vaikutusta voi vähentää esimerkiksi kiinnittämällä tarkoituksellisesti huomiota hyvin sujuneisiin asioihin ja tehtyihin tehtäviin.

VINKKI 1: Onnistumisten seuranta. Pidä yhden päivän ajan kirjaa kaikesta, mitä saat aikaan. Huomaat tekeväsi monta tärkeää juttua, joita ei edes näy to do –listallasi. Muista kehua itseäsi myös prosessista, miten hoidit puheluilla ja viesteillä kaikkea sellaista, mitä olet tottunut pitämään itsestään selvyytenä.

VINKKI 2: Kolme hyvää asiaa. Tätä tehtävää käytti jo positiivisen psykologian isänä pidetty Martin Seligman. Kirjaa joka ilta ylös kolme hyvää asiaa. Ne voivat olla suunniteltuja tekemisiä tai jotakin, joka ilahdutti sinua. Näin mielesi tottuu pikkuhiljaa havainnoimaan hyviä asioita ja onnistumisia jo päivän aikana. Aloita vaikka kokeilemalla kirjaamista viikon ajan, ja havainnoi miten se vaikuttaa riittämättömyyden tunteeseesi.

Tavoitteellisuus

Johtuuko riittämättömyyden tunne liiallisista tavoitteista? Todellisuudessa se johtuu pikemminkin siitä, että olemme asettaneet liian vähän tavoitteita. Kun tarkastelet tarkemmin, mitä kaikkea sinun ”pitäisi” tehdä, huomaat, että nämä ovat epämääräisiä toiveita ja odotuksia, joita ei ole mitenkään tarkasti määritelty, mikä taas on hyvän tavoitteen tärkein kriteeri.

Pitäisi olla hyvä työntekijä, hyvä vanhempi tai elää terveellisesti kuulostavat kyllä tavoitteilta, mutta ovat pikemminkin epämääräisiä odotuksia. Kysy mitä sinulle konkreettisesti tarkoittaa olla hyvä työntekijä ja aseta jokin tavoite. Mitä esimerkiksi tarkoittaa, että olet tiimisi tavoitettavissa? Riittäisikö jos vastaat kiireellisiin viesteihin saman päivän aikana ja vähemmän kiireellisiin viikon sisällä? Saatat huomata, että on riittävää lukea sähköpostit kahdesti päivässä ja riittämättömyyden tunne siitä, ettet ole muiden tavoitettavissa loppuu.

VINKKI 3: Aseta konkreettisia tavoitteita. On paljon helpompi toimia, kun olet päättänyt mitä aiot tehdä. Tavoite suuntaa huomiosi olennaiseen ja sulkee epäolennaista pois mielestä. Kun olet päättänyt, mitä vaikka terveellinen elämä sinulle tarkoittaa, tiedät mihin keskityt, etkä tunne enää epämääräistä riittämättömyyttä siitä, ettet tee riittävästi. Seuraa sitten onnistumisia, eli kiinnitä huomiota niihin kertoihin, kun edistät tavoitteenasi olevia asioita jollain tapaa.

Ole valikoiva

Koska tiedämme, että ympäristöstä tulevat epämääräiset odotukset helposti tunkeutuvat mieleemme, on hyvä olla tarkkana siitä, millaisia tavoitteita itselleen valitsee. Jos vaikka mainoksen kuvaama mallimittainen tai varakas ihminen herättää riittämättömyyden tunteesi, muista kyseenalaistaa odotus. Onko sinulle jostain syystä merkityksellistä saavuttaa valokuvamallin olemus tai vaurastua? Jos ei, älä aseta itsellesi sinulle merkityksettömiä tavoitteita.

VINKKI 4: Valitse tavoitteesi huolella. Aikaansaaminen edellyttää keskittymistä olennaiseen ja se ei määrity mistään ulkopuolelta. Ole tarkkana, pidätkö itse tärkeänä saada jotakin aikaan, vai onko se jonkun muun toive? Usein teemme asioita, jotta joku muu olisi meihin tyytyväinen. Saatamme myös yrittää täyttää joitakin yhteiskunnan ja kulttuurin odotuksia, jotka eivät meille itsellemme ole edes kovin tärkeitä.

Muiden miellyttäminen on elämäntapana raskas. Moni kertoo, että tulee ”huono omatunto” jos ei tee niin kuin joku muu haluaa. Valikoimme tekemisiämme jopa siitä lähtökohdasta, ettei jollekulle toiselle tulisi jokin hankala tunne. Sitten huomaat tehneesi koko päivän asioita, jotka ovat tärkeitä jollekulle muulle ja itsellesi tärkeät asiat jäävät kokonaan tekemättä. Huono omatunto on kuitenkin vain tunne, joka kuuluu elämään, eikä tunteen välttäminen ole kovin hyvä strategia.

VINKKI: 5 Määrittele riittävyys itse. Päätä joka päivä, että tänään tuli tehdyksi juuri ne asiat, joiden pitikin tulla tehdyiksi. Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, mikä on sopivasti juuri sinulle juuri tänään. Se on sinun oma päätöksesi.

P.S. Voit tilata Aikaansaamisen taika työkirjan nyt ennakkotilaushintaan 17,60€, ilman postikuluja tästä.

Pääset myös harjoittelemaan itsensä johtamisen taitoja Aikaansaamisen taika työkirjan harjoitteilla workshopissa Helsingissä 15.5. klo 17.30, linkkaa itsesi mukaan tästä.

P.P.S. Onko sinun tavoitteesi kirjoittaa kirja? Tervetuloa jo kuudetta kertaa toteutuvalle Ideasta tietokirjaksi-kurssille Helsingissä 16.8.2019 klo 9-16. Facebook-tapahtuman löydät tästä ja suoraan ilmoittautumaan pääset täältä

P.P.S. Voit tilata ilmaisen Aikaansaamisen taika –blogin tästä

Saat sähköpostiisi noin kerran kuukaudessa johonkin itsensä johtamisen teemaan keskittyvän blogin, jossa on aina mukana helposti toteutettavia vinkkejä siitä, miten voit parantaa arkeasi heti.

Merkintöjä mukavuusalueen ulkopuolelta

Helpolla pääseminen on lopulta vain tylsää. Kun teemme yhä enemmän mielekkäitä asioita ja vieläpä kehitymme niissä, saamme todellista tyydytystä elämässä. Jokainen nauttii siitä, kun pääsee käyttämään omia kykyjään ja potentiaaliaan jonkin itselle merkityksellisen parissa. Flow-tilaan pääseminen edellyttää, että tehtävä on riittävän haastava. Paras palkinto on se fiilis, kun huomaa pystyvänsä johonkin, joka vielä hetki sitten tuntui mahdottomalta.

victor-rodriguez-726159-unsplash.jpg

Oletko miettinyt, mikä saa ihmisen vaihtamaan alaa tai työpaikkaa, vaikka sinänsä kaikki on ”ihan hyvin”? Minkä takia jotkut jättävät vakituisen työpaikan ja hyppäävät epävarmaan yrittäjyyteen? Miksi monet lähtevät kerta toisensa jälkeen uusiin opintoihin, vaikka osaaminen olisi sinänsä ihan riittävällä tasolla? Mikä saa ihmisen lähtemään mukavasta asunnostaan vaellusretkelle pelkkä reppu selässään? Minkä vuoksi extreme-lajit kasvattavat suosiotaan, vaikka niissä voi joutua jopa hengenvaaraan? Miksi emme tyydy voimaan hyvin, vaan etsimme jatkuvasti uusia haasteita?

Väistämättä mieleen tulee ajatus, että ihmisen mieli on käsitetty jotenkin väärin. Eikö meidän pitäisi nyt vaan elellä tyytyväisinä hyvinvointivaltiossamme ja unohtaa turhat haihattelut? Positiivinen psykologia tarjoaa vastauksia kysymyksiin ihmisen jatkuvasta pyrkimyksestä haastaa itsensä.

Merkityksellisyys

Merkityksellisyyden tunne on jotakin, jota on vaikea selittää tyhjentävästi. Erään tarinan mukaan kaksi miestä hakkasi kiviä työmaalla. Kysyttäessä ensimmäinen kertoi hakkaavansa kiviä seinää varten ja kertoi työn olevan raskasta ja vaivalloista. Toinen kertoi ylpeänä rakentavansa katedraalia. Jälkimmäinen ymmärsi työnsä laajemman merkityksen. Vaikka työ oli samaa, toisella miehellä oli työssään merkityksellisyyden tunne, ja toisella ei.

Tämä tunne ei ilmesty meille annettuna, vaan edellyttää jonkinlaista prosessia mielessämme. Alanvaihtajat ovat esimerkki siitä, miten moni kokee halua tehdä jotakin aiempaa merkityksellisempää työssään. On luonnollista, että itselle merkitykselliset asiat ja tavat toteuttaa niitä alkavat kirkastua silloin, kun elämänkokemusta on jo kertynyt jonkin verran. Toisaalta saman työn voi myös kokea hyvin eri tavoilla, kuten tarinakin osoittaa.

Tärkeintä on se, mikä tapahtuu mielessä ja miten asioihin suhtaudumme. Merkityksen tunnetta voi tuoda yhtä hyvin uudet opinnot kuin alanvaihtokin. Tärkeintä on tunne, että pystyy omalla tekemisellään vaikuttamaan johonkin itselleen tärkeään asiaan. Se voi toteutua yhtä hyvin työssä kuin vaikka kotipiirissä, jossa vaikka lasten kasvatus voi tuoda merkityksen tunnetta.

Potentiaali

Nuoruudessa meillä on tapana vertailla itseämme muihin koulussa. Opinnoissa kuitenkin keskitytään tiedollisiin ja taidollisiin ominaisuuksiin, eikä syvemmälle itseen tutustumiselle ole varattu omaa oppiainetta. Itsetuntemus ja oman potentiaalin ymmärtäminen kehittyvät pikkuhiljaa elämän varrella ja moni voi löytää itsensä työstä, jossa oma potentiaali ei pääse parhaalla tavalla käyttöön.

Koulu tai opiskelu eivät välttämättä tarjoa kaikille sopivasti mielekkäitä haasteita. Eri kehitysvaiheissa lapsella tai nuorella saattaa olla niin paljon muitakin haasteita, ettei mielestä löydy sopivasti tilaa kehittää omaa potentiaalia. Tämä saattaa johtaa alisuoriutumiseen, johon sitten törmää vasta myöhemmin, kun huomaa tylsistyvänsä liian helpossa työssä.

Aikaansaamisen taidot ovat myös esimerkki siitä, miten monella tavalla potentiaali kehittyy vasta elämänkokemuksen ja työkokemuksen myötä. Kouluvuosina sisäinen motivaatio saattaa olla hukassa ja löytyä vasta myöhemmin. Vasta kun löytää itselleen mielekkään tekemisen pariin voi todella huomata, mihin kaikkeen pystyy. Kun aikaansaamisen taidot ovat hallussa, voi toteuttaa mitä tahansa, kunhan hyväksyy että jonkin verran vaivaakin on nähtävä. Tosin juuri tämä vaivannäkö saattaa olla se elämän suola.

Flown kokeminen

Flow-kokemukset liitettiin aikaisemmin taiteeseen ja luovan työn tekemiseen. Tarkemmin ajateltuna melkein mikä tahansa työ voi olla luovaa, mutta erityisesti sitä edellyttävät monet tieto- ja asiantuntijatyötehtävät. Kun itseohjautuvuus työssä lisääntyy, jää jokaiselle enemmän mahdollisuuksia päättää itse, millä tavoin päätyy toivottuun lopputulokseen.

Helpolla pääseminen on flown kannalta huono strategia. Parhaiten siihen johtaa tekeminen, joka on hiukan haastavaa, eli sopivasti mukavuusalueen ulkopuolella. Silloin taidot kehittyvät, opimme uutta ja tekeminen sujuu kuin huomaamatta, kun keskitymme olennaiseen, eli tekemiseen itseensä. Ajan kuluminen unohtuu ja mielekkyyden tunne on huipussaan.

Positiivisessa psykologiassa on tutkittu uppoutumista, joka voidaan saavuttaa monella tapaa. Moni kokee esimerkiksi luonnossa haltioitumisen tunteita, jolloin kokee olevansa osa jotakin suurempaa. Joillekin erityisen koukuttavaa on asettaa jopa itsensä vaaraan, vaikka harrastamalla extreme-lajeja. Niissä selviytyminen haastaa sellaisella tavalla, johon keskimääräisessä arjessa ei ole mitään tarvetta.

Kolme askelta mukavuusalueen ulkopuolelle

Mukavuusalueen ulkopuolelle on monta reittiä. Kaikkein eniten tyydytystä saat, jos teet jotakin itsellesi merkityksellistä ja ylität siinä itsesi. Voit valikoida toteutustavan sen mukaan, että pääset hyödyntämään omia taitojasi ja kykyjäsi.

1.      Mikä sinulle on merkityksellistä? Mitä päämäärää haluat edistää lähipiirissäsi, yhteiskunnassa tai maailmassa? Sinulle merkityksellisiä asioita voit etsiä tekemällä arvoharjoituksia (esim. s. 21, Aikaansaamisen taika työkirja).

2.      Millaisia taitoja, kykyjä tai vahvuuksia sinulla on? Millaisia asioita tekisit, vaikkei siitä makseta palkkiota? Millaisissa tekemisissä haluaisit kehittyä? Voit löytää luontaisia vahvuuksiasi tekemällä vahvuusharjoituksia (esim s. 40, Aikaansaamisen taika työkirja).

3.      Keksi jokin tapa edistää sinulle merkityksellistä päämäärää taitojesi avulla. Aseta sinulle sopivasti haastava tavoite ja laadi suunnitelma sen toteuttamiseksi. Tee jotakin tavoitettasi edistävää joka päivä, tai ainakin joka viikko. Seuraa millaisia vaikutuksia huomaat!

Minä päätin kirjoittaa kesään saakka jatkuvan blogisarjan itsensä johtamisen teemoista. Haluan lisätä ihmisten kykyä toteuttaa itselleen merkityksellisiä asioita elämässään. Kirjoittaminen on minulle mieluisaa tekemistä, jota teen, vaikkei siitä maksettaisi palkkiota. Suunnitelmanani on julkaista blogikirjoitus joka perjantai 14.6. saakka.

P.S. Voit tilata Aikaansaamisen taika työkirjan nyt ennakkotilaushintaan 17,60€, ilman postikuluja tästä.

Pääset myös harjoittelemaan itsensä johtamisen taitoja Aikaansaamisen taika työkirjan harjoitteilla workshopissa Helsingissä 15.5. klo 17.30, linkkaa itsesi mukaan tästä.

P.P.S. Onko sinun tavoitteesi kirjoittaa kirja? Tervetuloa jo kuudetta kertaa toteutuvalle Ideasta tietokirjaksi-kurssille Helsingissä 16.8.2019 klo 9-16. Facebook-tapahtuman löydät tästä ja suoraan ilmoittautumaan pääset täältä

P.P.S. Voit tilata ilmaisen Aikaansaamisen taika –blogin tästä

Saat sähköpostiisi noin kerran kuukaudessa johonkin itsensä johtamisen teemaan keskittyvän blogin, jossa on aina mukana helposti toteutettavia vinkkejä siitä, miten voit parantaa arkeasi heti.