Maiseman vaihtamisen kaipuu

Matkustaminen vaikuttaa mieleen keventävästi ja avartavasti. Tuntuu, että silloin pääsee irti jostain turhasta painolastista ja luovuus ja energia lisääntyvät. Taiteilijat ovatkin ikiaikaisesti matkustaneet tekemään taidetta pois kodin ympyröistä, ja edelleen taiteilijaresidenssejä järjestetään ympäri maailmaa. Matkustaminen tekee hyvää muillekin, mutta itselleni on jäänyt vähän epäselväksi, mitä oikein jätämme taaksemme, kun lähdemme kotoa jonnekin. Lomamatkat tietysti vapauttavat yleensä työ- ja kodinhoitovelvoitteista, mutta luova energia lisääntyy, vaikka matkustaisi vähäksi aikaa ulkomaille opiskelemaan tai tekemään työtä. Silloin seuraavat mukana kotityöt ja velvollisuudet, ja eläminen on monella tapaa haastavampaa kuin kotona. Luulisi, että kodin hyvin muotoutuneista rutiineista käsin itsen toteuttaminen olisi helpointa. Eikö elämä olekaan mukavinta, kun tietää täsmälleen, mistä kaikki kulttuuririennot ja harrastukset löytyvät, ja kaikkien asioiden selvittely sujuu helposti omalla kielellä.

Olen alkanut epäillä, että ihminen kaipaa rutiinien sijaan niiden rikkomista. Tämä on ristiriitaista, koska käytämmehän rutiinien luomiseen merkittävästi aikaa, rahaa ja energiaa. Pyrimme löytämään kodin, jossa haluamme asua pitkään. Järjestämme sinne mahdollisimman mukavat olosuhteet ja ostamme tavaraa, jotta viihtyisimme paremmin. Organisoimme säännöllisiä viikoittaisia harrastuksia sopivan läheltä ja teemme asioita rutiinilla, jotta kaikkea ei tarvitsisi miettiä joka viikko uudelleen. Etsimme työpaikan, jossa viihdymme, mieluiten mahdollisimman läheltä kotia, ja tapaamme säännöllisesti samoja tuttuja ihmisiä. Seuraavaksi haluammekin matkustaa pois kotoa, jotta pääsemme irti arjesta.

En väitä tietäväni mistä ilmiössä on tarkalleen ottaen kysymys. Seuraava sitaatti elokuvasta ”Into the Wild” tavoittaa jotakin tästä ilmiöstä:

”So many people live within unhappy circumstances and yet will not take the initiative to change their situation because they are conditioned to a life of security, conformity, and conservation, all of which may appear to give one peace of mind, but in reality nothing is more damaging to the adventurous spirit within a man than a secure future. The very basic core of a man's living spirit is his passion for adventure. The joy of life comes from our encounters with new experiences, and hence there is no greater joy than to have an endlessly changing horizon, for each day to have a new and different sun.” 

En usko, että jokaisen kannattaa lähteä elokuvan päähenkilön tapaan vaativalle matkalle yksin erämaahan, mutta ehkä jotkut muutokset arjessakin voivat tuoda sitä vapauden ja luovuuden tunnelmaa, josta matkoilla saamme nauttia. Tässä joitakin esimerkkejä rutiinin rikkomisen tavoista:

  • Seikkaile. Seikkailla voi myös kotikaupungissa. Voit tehdä retken johonkin, missä et yleensä käy tai yllättää itsesi kulkemalla eri reittejä kuin yleensä. Lähde matkalle vaikka vain viikonlopuksi. Matkalla olon tunne on erityinen, kahden paikan välillä olemisen tila, joka avaa ajatuksia uudelle ja irrottaa sinut hetkeksi arjesta ja siitä, mitä tavallisesti teet. Vaikka reissu veisi energiaa, on matkan jälkeen aina virkeä ja henkisesti uudistunut olo. Matkalla tutustuu usein myös itseensä ja nimenomaan niihin puoliin itsessä, joihin ei aina arjessa törmää.
  • Vaihda mielenmaisemaa. Vaihda työpistettä ja tee töitä kirjastossa tai kahvilassa. Lainaa kirjastosta joku kirja, jota et edes suunnitellut lukevasi sen sijaan, että lukisit jotain, mikä on seuraavana listalla. Mene elokuviin -  tuntuu joskus samalta kun olisit ollutkin pienellä reissulla, vähän kun vierailemassa jonkun toisen elämässä. Käy taidenäyttelyssä tai museossa. Laita viesti ystävälle tai sukulaiselle, josta et ole kuullut aikoihin. Älä odota seuraava facebook-haastetta vaan keksi itse teema, ja ota sen mukaisia valokuvia. Jätä väliin päivän uutiset ja katso sen sijaan dokumentti jostain toisesta maasta tai kulttuurista.
  • Yllätä itsesi arjessa. Vaihda joskus iltapäivän suunnitelmat hetken fiiliksestä. Kokeile jotain uutta harrastusta ilman sen kummempia päämääriä. Yllätä vaikka koko perhe laittamalla uutta ruokaa tai leipomalla yllättäen. Juttele ventovieraalle kahvilan myyjälle tai auta jotakuta, joka tarvitsee apua. Pue päällesi ne vaatteet, joita et yleensä käytä. Riko rutiinit ja tee asiat eri järjestyksessä kuin yleensä. Siirrä velvollisuudet myöhemmäksi ja tee kerrankin ensin sitä, mikä sinua kiinnostaa, mille ”ei ole koskaan aikaa”.  Aikaa on elämässä sille, mitä valitset tehdä.